Helvetti - Tumblr Posts
Väärin kuullut laulut; osa 1
Kuuntelin täs äske Röllin Kiukuttelulaulua ja järkytyin. Oon koko elämäni luullu, et siin lauletaan "ja sitten se haki pizzan ja sitten selkään sain", vaik siin lauletaan "ja sitten se haki vitsan ja sitten selkään sain". Tunnen olevani urpo.
Väärin kuullut laulut; osa 2
Kuuntelin jälleen kerran Rolliä ja koin uutta järkytystä. Ruttusen oikosulussa ei lauletakaan "ja maukkaaksi valmisti mmkynsi(?)lakkarullat" vaan "ja maukkaaksi valmisti mmsilakkarullat".
En tiiä mitä vielä vielä voin sanoa. Seuraavaksi Rölliin liittyvä järkkytys odottaessa?
Väärin kuullut laulut; osa 3
Katsoin Leijonakuningasta
ja järkytyin. Siin Simban ja Nalan laulus (tunnetko jo rakkauden) ei lauletakaan rauhasesta vaan rauhasta..
Oonks mä ainoa
joka haluaa kuunnella joululauluja muuten koko vuoden ympäri, muttei todellakaan joulukuussa?
Ruokajonossa kuultua;
"Kuka ei haluis maistaa Smurffin spermaa??"
Vittu
Onnistuin sit paskoo puhelimeni näytön ja telkkarin kaukosäätimen 24 tunnin sisäl
Tän päivän mood
Ku oot ollu jotai 10 minuuttii koulus ja suunnittelet jo koulun katolt hyppäämist
Koin tänää jotain hyvin suomalaista
Olin siis menossa lähikauppaan ostoksille. Seisoskelin ihanan epäsosiaalisena hobittina vielä asunnossani, kun mieleni valtasi epäilys. Ihan kuin rappukäytävässä olisi joku?! Päätin katsoa ovisilmästä rappuun ja mikäs se siellä olikaan! Naapuri, jolta oli ilmeisesti jääny avain kotio.
Nähtyäni naapurini rapussa tunsin tuskanhien valuvan otsaani pitkin. Olis pakko päästä kauppaan, mut en haluis törmätä naapuriin. Mitä teen??
Ratkaisu; jää kyttäämään ovisilmästä naapurias, kunnes huomaat kytännees sitä vartin eikä se paskapalleroinen ole vieläkään siirtynyt. Huokaisten avaa ovi, moikkaa naapuria ja kiidä kauppaan.
Pitkä tarina lyhyesti: kyttäsin rappuun jäänyttä naapuriani vartin ennen ku uskalsin mennä kauppaan
Suomi vs Venäjä-ottelu
Mun aivot: Ei täs mitään hätää
Mun sydän: VITTU SAATANA JUMALAUTA NYT MYÖ POIJJAAT KUOLLAAN
Pidin ennen itseäni kielinerona. Nykyisin ajattelen olevani urpo. Miksi, saatatte miettiä. No, rakkaat lapsoset. Mä oon infopisteellä töissä. Yleisen infoamisen lisäks mä myös vuokraan pyöriä.
Tänään mun luokse tuli sit ihana italialainen porukka. He halusivat vuokrata pyöriä ja mä olin iha juukelis puukelis! (Tässä vaiheessa puhuin asiakkaideni kanssa englantia)
Täytettiin sit porukan kans vuokralomakkeet samalla jutustellen mukavasti englantia. Sain kuulla tosi paljon Italiasta ja siitä, miten kylmää Suomessa on verrattuna Italiaan. Saatiin lomakkeet täytettyä, jonka jälkeen suunnattiin pyörille.
Siinä sitten pyörillä aloin taas iloisesti rupattelemaan italialaisille. Selitin muun muassa pyörien lukkojärjestelmästä ja kotikaupunkini nähtävyyksistä. Kesken kaiken huomasin kuitenki italialaisten kattovan mua tosi oudosti. Ihan ku ne ei ymmärtäis mun puheita? Miten ne ei voi ymmärtää englantia, ku kuitenki äske juteltii nii sujuvasti?
Seisoin siin sit hetken lukko kädes miettien italialaisten kielitaitoa ehkä hiukan suuttuen, kunnes työkaveri tuli paikalle. Seuraavaksi kävin tällaisen keskustelun;
Työkaveri; hobittinen, mikäs tilanne tääl on?
Minä; noku noi italialaiset ei ymmärrä mua, vaik mä puhun englantia!
*hetken hiljaisuus, joka tuntui miljoonalta vuodelta keskellä erämaata*
Työkaveri; hobittinen. Sä oot puhunu koko ajan suomea noille..
Minä; ...
Pitkä tarina lyhyesti; hölisin italialaisille suomea ja ehkä hiukan suutuin, kun ne raukat ei ymmärtäny mua.
Ihana löytää tällane MUOVINpalanen keiton seast -.-
Mikään ei vituta nii paljon, ku koiran paskaan astuminen
Kaivoin tänää vanhan kunnon pleikka kakkosen kaapin perukoilta. Syynä tähän oli hirmuinen nostalgia, kun muistelin lapsuuden ihania pelihetkiä kyynel silmäkulmassa vilkkuen.
Aloitin sit pelaamaan yhtä lapsuuteni lempipeliä, eli Agentti Hugoa! Voi että nyt olisi hauska ja jännittävä pelihetki! Uskallankohan pelata koko pelin läpi??
Pääsin pelissä siihen kohtaan, missä hahmot puhuvat vaarallisesta aineesta nimeltä natriumkloridi. Kulmani kurtistuivat hämmennyksestä. Ihan kuin olisin kuullut natriumkloridista myös oikeassa elämässä?
Peli oli pakko pysäyttää hetkeksi. Mikä helvetti on natriumkloridi? Onko se jokin ydinjäte? Sitten mieleni kirkastui. Natriumkloridihan on ruokasuola!
Ja heti tämän tajuttuani, totesin (jälleen kerran) olevani idiootti. Samalla musertuivat myös lapsuuden jännittävät hetket Agentti Hugon parissa. Maailmaa ei uhannutkaan ydinjäte, vaan joku perkeleen ruokasuola.
Pitkä tarina lyhyesti; Pelasin Agentti Hugoa ja tajusin, että pelin vaarallisin aine olikin ruokasuola, jolla ei todellakaan pysty tuhoamaan maailmaa.